5 faktaa miksi kodin esteettömyys on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa

Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan ja yhä useampi haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samaan aikaan hoivapaikkoja on liian vähän, ja kaatumiset aiheuttavat vuosittain tuhansia loukkaantumisia ja satojen miljoonien eurojen kustannukset.

Esteetön koti ei ole vain mukavuus – se on turvallisuuden, itsenäisyyden ja arvokkaan arjen perusta. Tässä viisi faktaa, jotka osoittavat miksi esteettömyys on olennainen osa tulevaisuuden hoivaratkaisuja.

1. Kansallinen tavoite on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään

Suomen kansallisen linjauksen mukaan kotihoito on ensisijainen palvelumuoto. Iäkkäiden ihmisten tulee voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja saada sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. THL:n mukaan tämä tarkoittaa kotikuntoutusta, etäpalveluja, kotisairaalaa ja lääkäreiden osallistumista ja sitoutumista iäkkäiden avohoitoon. Tavoitteena on, että arjen sujuvuus, turvallisuus ja hoito voidaan järjestää kotiympäristössä yhteistyössä ammattilaisten, läheisten ja vapaaehtoisten verkoston avulla. (THL 2025)

Vasta silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista edes tehostetun tuen avulla, siirrytään pitkäaikaiseen palveluasumiseen – ja silloinkin pyritään mahdollisimman kodinomaiseen ympäristöön (THL 2025)

Esteettömyys on keskeinen osa tätä kokonaisuutta: se tekee kotona asumisesta turvallisempaa ja mielekkäämpää.

2. Esteettömyys vähentää kaatumisriskiä

Kaatuilu ei kuulu normaaliin ikääntymiseen ja suurimpaan osaan kaatumisriskiä lisääviin tekijöihin voidaan vaikuttaa. Kaatumiseen vaikuttavat vaaratekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin sekä tilanne - ja käyttäytymistekijöihin. Sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi sairaudet, heikentynyt muisti, tasapaino, lihasvoima, ravitsemustila, aistien puutokset ja kaatumispelko. Ulkoisia vaaratekijöitä puolestaan ovat kodin vaaranpaikat, kodin ulkopuoliset vaaranpaikat, lääkkeet, jalkineet ja alkoholi. (UKK 2024)

Kodeissa vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat ahtaat kulkuväylät, tukikaiteiden puutos, kynnykset, liukkaat matot ja huono valaistus. Kodin ulkopuolisia vaaranpaikkojen puolestaan ovat kadut ilman hiekoitusta, portaat ilman tukikaiteita ja levähdyspaikkojen puute (UKK 2024).

3. Suurin osa kaatumisista tapahtuu kotona

Iäkkäiden yleisimmät tapaturmatyypit ovat kaatumiset ja putoamiset. Koti on yleisin tapaturmapaikka. Vuosittain Suomessa kuolee noin tuhat henkilö kaatumisen seurauksena. Ennaltaehkäisyllä on äärimmäisen tärkeä rooli asian ehkäisyssä. Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista kaatumisen ehkäisyssä (THL 2023), ja onkin tärkeää että lähialueen esteettömyys on huomioitu liikunnan mahdollistamiseksi. . Kodin ja kodin lähialueiden esteettömyysratkaisulla voi yhtenä keinona ennaltaehkäistä kaatumisia.

4. Hoivapaikkoja ei riitä kaikille - koti on monelle ainoa vaihtoehto

Suomessa tuhannet iäkkäät ihmiset jonottavat hoivapaikkaa, vaikka heidän toimintakykynsä ei enää riitä arjen askareisiin. Ylen (2024) mukaan yli 2 000 vanhusta odottaa ympärivuorokautisen hoidon paikkaa, ja monilla hyvinvointialueilla hoivapaikat ovat jo täynnä.

Vaikka yksityisissä hoivakodeissa saattaa olla vapaita paikkoja, hyvinvointialueiden resurssit ja ohjauskäytännöt voivat estää paikkojen käyttöönoton nopeasti. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi iäkäs ihminen joutuu asumaan kotona, vaikka koti ei olisi enää turvallinen tai esteetön heidän tarpeisiinsa. (Yle 2024)

Esteettömyys ei siis ole vain mukavuustekijä – se on välttämättömyys, kun hoivapaikkaa ei ole tarjolla ja arki täytyy järjestää kotioloissa.

5. Kaatumisen hinta on kallis inhimillisesti ja taloudellisesti

Vuosittain Suomessa tapahtuu joka vuosi noin 400 000 kaatumis- ja putoamistapaturmaa. Kaatumiset voivat aiheuttaa potilaille murtumien lisäksi nyrjähdyksiä ja päänvammoja. Tämän lisäksi tämä voi aiheuttaa ahdistusta, henkistä kuormitusta ja toipumisen viivästymistä. Pahimmassa tapauksessa kaatuminen voi johtaa kuolemaan. Kaatumisista seuraa vuosittain noin 7000 lonkkamurtumaa ja yhden lonkkamurtuman hinta voi olla jopa 30 000€. (HUS 2025) Lonkkamurtumien hinta on yhteiskunnalle vuodessa 150 - 300 miljoonaa euroa. (UKK-instituutti 2021; Luustoliitto 2025)

LÄHTEET:

HUS (2025) Kaatumisen hinta voi olla kova - näin kaatumista voi ehkäistä [verkkodokumentti].[Viitattu 7.10.2025]. Saatavilla https://www.hus.fi/husari/kaatumisen-hinta-voi-olla-kova-nain-kaatumista-voi-ehkaista

Luustoliitto (2025) Hoitamattomuuden hinta [verkkodokumentti]. [Viitattu 7.10.2025] Saatavilla https://luustoliitto.fi/luustoliitto/osteoporoosin-palvelupolku/hoitamattomuuden-hinta/

THL (2025) Muuttuvat vanhuspalvelut [verkkodokumentti].[Viitattu 7.10.2025]. Saatavilla https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut

UKK-instituutti (2021) Ikäihmisten liikkumisen edistäminen vähentää kaatumisia ja vähentää rahaa. [verkkodokumentti]. [Viitattu 7.10.2025] Saatavilla

https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2021/05/Kaatumiset-kevat-2021.pdf?srsltid=AfmBOooCMjG2M7eJF8_Ux7YJjqBFCqsoXrxUYAH8G9jio3U_rIjqpi8-

UKK- instituutti (2024) Kaatumisten vaaratekijät [verkkodokumentti]. [Viitattu 7.10.2025] Saatavilla

https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen-turvallisuus/kaatumisten-ehkaisy-ammattilaisille/kaatumisten-vaaratekijat/?srsltid=AfmBOorzHhIAmk7MQTNMbaeVQ_df8dad4osVnFULJyEIQ0M6PmlCUrmw

Yle (2024) Yle selvitti: yli 2000 vanhusta jonottaa hoivapaikkaa hyvinvointialueilla, vaikka yksityisillä olisi tilaa [verkkodokumentti]. [Viitattu 7.10.2025]. Saatavilla https://yle.fi/a/74-20113937?utm_source=chatgpt.com